Huono lainsäädäntö haittaa pääomasijoittamista

,
Kirjoittaja on Suomen pääomasijoitusyhdistyksen toimitusjohtaja.
Kuvitus: Jelena Vinogradova / Forbes

Pääomasijoittajat ovat sijoittaneet vuodesta 2013 lähtien 3,6 miljardia euroa suomalaisiin startup- ja kasvuyrityksiin. Tästä huolimatta läheskään kaikkea yksityistä pääomaa ei ole hyödynnetty yritysten kasvun tukemiseksi. Kyse on sadoista miljoonista euroista, jotka jäävät tällä hetkellä yrityksiltä saamatta.

Pääsyitä on kaksi. Kotimaisilla apurahasäätiöillä on 20 miljardia euroa sijoitusvarallisuutta, mutta tällä hetkellä verolainsäädäntö estää niiden sijoittamisen pääomasijoitusrahastoihin. Toiseksi, Suomen epäselvä säädösympäristö haittaa ulkomaisten rahastojen sijoitusmahdollisuuksia, minkä vuoksi sijoituksia jää arviolta 400 miljoonasta aina miljardiin euroon asti saamatta.

Pääomasijoittamisella on merkittävä asema suomalaisyritysten kasvun tukemisessa. Yritykset, joissa tehdään yhteistyötä pääomasijoittajien kanssa, kasvavat keskimäärin huomattavasti muita yrityksiä nopeammin. Vuonna 2016 niiden yritysten, joihin pääomasijoittajat sijoittivat, liikevaihto kasvoi 11,7 prosenttia ja henkilöstön määrä Suomessa kasvoi 13 prosenttia. Samaan aikaan muiden suomalaisten yritysten liikevaihto kasvoi 1,5 prosenttia ja henkilöstön määrä 0,6 prosenttia. Pääoman lisäksi kasvun taustalla on usein myös muita yrityksiä rohkeampi uskallus kasvaa, koska pääomasijoittaja jakaa riskiä yrittäjän kanssa ja tuo tarvittavat verkostot sekä hallitusosaamista kasvustrategian toteuttamiseen.

Yrityksiltä jää nyt satoja miljoonia euroja saamatta.

Vuonna 2016 pääomasijoittajien omistamissa kohdeyrityksissä työskenteli 91 000 työntekijää, mikä edustaa noin kuutta prosenttia yksityisen sektorin henkilöstömäärästä. Kohdeyritysten liikevaihto oli yhteensä yli 28 miljardia euroa, mikä on noin seitsemän prosenttia yksityisen sektorin liikevaihdosta. Pääomasijoittajat ovat merkittävä omistajaryhmä Suomessa, ja heillä on olennainen rooli talouden rakenteita uudistavana voimana.

Pääomasijoittajat ovat onnistuneet luomaan talouskasvun ohella myös hyviä tuottoja rahastosijoittajille. Siksi rahastosijoittajat, kuten työeläkevakuutusyhtiöt ja muut vakuutusyhtiöt, julkiset sijoittajat sekä yksityiset sijoitusyhtiöt ovat nähneet pääomasijoitusrahastot tärkeänä osana sijoitusvarallisuuden hoitoa. Hyviä tuottoja on saatu kaikista kasvun vaiheista: niin startup-yrityksiin sijoittavista venture capital -rahastoista kuin myöhemmän kasvuvaiheen buyout-rahastoistakin.

Ulkomaisten sijoittajien osuus kaikesta varainkeruusta on tällä hetkellä noin 30 prosenttia. Eurooppalaiseen mittakaavaan nähden Suomella on tässä vielä kirittävää. Euroopassa pääomasijoitusrahastojen varainkeruusta keskimäärin 40 prosenttia tulee ulkomaisista lähteistä, ja Ruotsissa ulkomaisen varainkeruun osuus on jopa yli 80 prosenttia.

Ulkomaista varainkeruuta voitaisiin edistää nopeasti säädösmuutoksella. Nykyisen oikeuskäytännön mukaan ulkomaiselle rahastojen rahastolle (FoF, fund of funds) syntyy kiinteä kotipaikka Suomeen, jos rahasto sijoittaa suomalaiseen pääomasijoitusrahastoon. Tästä syntyy sijoittajalle tuplaverotuksen riski, mikä ei edesauta sijoitusten tekemistä Suomeen. Muissa maissa vastaavaa ongelmaa ei ole. Tuloverolain 9.5 §:n muutos voisi tuoda 400 miljoonasta miljardiin euroon ulkomaisten rahastojen pääomia Suomeen seuraavan kymmenen vuoden aikana, sillä yleisesti suomalaiset rahastot on nähty erittäin hyvinä sijoituskohteina. Ehdotus vähentäisi myös tarvetta perustaa pääomarahastoja Suomen ulkopuolelle.

Myös kotimaista varainkeruuta voidaan edistää. Yleisen länsimaisen käytännön mukaan säätiöiden ja muidenkin yleishyödyllisten yhteisöjen, kuten yliopistojen, tulot suorista osake‐ ja korkosijoituksista ovat verovapaata tuloa. Poikkeuksen tekevät Suomessa sijoitukset pääomasijoitusrahastoihin. Ruotsissa säätiöiden osuus pääomasijoitusrahastoissa oli 7 prosenttia kaikesta varainkeruusta vuosina 2013–2015. Suomessa vastaava luku oli 3. Säädösesteiden poistamisen avulla säätiöiden sijoitukset voisivat nousta 10 vuoden aikana yli 400 miljoonaan euroon suomalaisten yritysten hyväksi. Ilman säädösmuutoksia nämä yksityiset pääomat ohjautuvat ulkomaisiin vaihtoehtoihin. Säädösmuutokset eivät vähentäisi valtion verotuloja vaan välillisesti lisäisivät niitä, sillä nykyisellään ei ole mitään verotettavaa, kun sijoituksia ei tehdä Suomeen.

Ratkaisun avaimet ovat kansallisilla päättäjillä. Nyt on viimeinen hetki tehdä tällä hallituskaudella päätöksiä kotimaisten säädösesteiden poistamiseksi. Meidän tulisi tähdätä säädösvalmistelussa siihen, että saamme kaikki yksityiset kotimaiset ja ulkomaiset pääomat tehokkaasti töihin 100-vuotiaan Suomen hyväksi.

8692 Visi skatījumi 39 Skatījumu šodien

1
Jätä kommentti

450
1 Comment threads
0 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
1 Comment authors
Smithg506

hello!,I like your writing so much! share we keep up a correspondence extra about your article on AOL? I require an expert on this space to resolve my problem. May be that is you! Looking ahead to look you. fkecdbkefacfdfbd