Kilpailukyky vaatii verouudistusta

Jyri Häkämies / Kirjoittaja on Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja.

Suomi on yritysverotuksessa kansainvälisesti kohtuullisen kilpailukykyinen maa, ja siksi tulevaisuudessa paineet kohdistuvat työn verotuksen keventämiseen. Mutta myös yritysverotuksessa on oltava hereillä, sillä verokilpailu haastaa jatkuvasti myös Suomea.

Verotuksella on iso vaikutus yritysten ja ihmisten käyttäytymiseen ja sitä kautta eri maiden kilpailukykyyn. Verotuksella myös kilpaillaan, ja lähtökohtaisesti verokilpailu on terveellistä.

Suomessa yhteisöverotusta alennettiin 24 prosentista 20 prosenttiin vuonna 2014. Se oli silloiselta hallitukselta rohkea ja kauaskantoinen päätös. Päätös aiheutti myös kritiikkiä. Kritisoijat epäilivät verotuottojen romahdusta. Toisin kävi. Vuonna 2014 verotuotot laskivat reilulla 200 miljoonalla eurolla, mutta sen jälkeen verotuotot ovat vain kasvaneet.

Merkittävin tekijä verotuottojen kasvussa ovat toki olleet talouden suhdanteet. Talouskasvu synnyttää myös verotuloja.

Samanaikaisesti verotuksen alentamisen kanssa monet yritykset ovat muuttaneet käyttäytymistään. Kansainvälisten konsernien liiketoimintamallien muutoksilla tuloja allokoidaan aiempaa enemmän Suomeen. Tämä kertoo siitä, että Suomi on verotuksellisesti kilpailukykyinen.

Kuvitus: Jelena Vinogradova / Forbes

Verokilpailu on kuitenkin realiteetti. Yhdysvalloissa Trumpin suuri verouudistus haastaa myös Eurooppaa. Tämä verouudistus luo yhtäältä hyvin positiivisen talousvireen Yhdysvaltoihin. Verouudistuksella on myös epäilijänsä. Miten uudistus rahoitetaan, ja mitkä ovat kasvun kautta syntyvät dynaamiset vaikutukset? Kysymykset ovat ymmärrettäviä, koska maan velkataso on jo ennestään korkealla.

Myös Iso-Britanniassa pohditaan ja valmistellaan yritysverotuksen keventämistä vastavoimana Brexitin luomalle epävarmuudelle. Iso-Britannian talouden kasvu on romahtanut nollan pintaan, ja monet yritykset ovat joko tehneet tai suunnittelevat tekevänsä päätöksen muuttaa pois maasta. Juuri tätä epävarmuutta maan hallitus pyrkii poistamaan reippaalla yritysveron alentamisella.

Verosuunnittelu ja veronkierto ovat usein myös esillä julkisuudessa. Suomen kannalta on päivänselvää, että aiheeseen liittyviä kiistattomia ongelmia tulee ratkoa kansainvälisellä tasolla kuten EU:ssa ja OECD:ssä. Suomi ei yksipuolisesti voi tätä ongelmaa ratkoa, vaan vastaus on kansainvälisessä yhteistyössä.

Tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen etenee, ja monissa tapauksissa esimerkiksi robotit syrjäyttävät ihmistyövoimaa. Herää kysymys, pitäisikö robotteja verottaa. Tässäkin Suomen vastaus on ehdoton ei. Emme saa estää teknologista edistystä, vaikka siinä olisi kielteisiäkin piirteitä. Pikemminkin olemalla rohkeita ja ennakkoluulottomia voimme ottaa edistyksestä irti mahdollisimman paljon hyötyä. Toki emme saa ummistaa silmiämme siltä, että moni perinteinen ammatti korvautuu. Siihen paras lääke on koulutus – koulutus kaikilla tasoilla läpi koko elämän.

Sen sijaan työn verotuksessa Suomella on parannettavaa. Alhaisemmissa tuloluokissa verotus on pohjoismaisella tasolla, mutta keskituloisista ylöspäin työn verotus on Suomessa vertailumaita kireämpää. Suomessa tulontasaus on voimakasta.

EK:n mielestä työn tekemisen ja sen tarjoamisen tulee olla taloudellisesti kannattavaa. Kireä verotus ei kannusta työn tekemiseen, mikä haittaa myös globaaleja yrityksiä: niiden on vaikea houkutella osaajia maahamme.

Työn verotuksen alentaminen edistää kilpailukykyä myös pitkäjänteisesti, koska se tukee maltillisia palkankorotuksia. Paras yhdistelmä saadaan, kun maltilliset palkankorotukset yhdistyvät työn verotuksen alentamiseen.

Meidän tulee vaalia kilpailukykyämme, koska sarjamme on globaali.

1825 Visi skatījumi 9 Skatījumu šodien

Jätä kommentti

450