Mistä yrittäjät tulevat?

,
Kirjoittaja on Forbes Suomen toimituksen neuvonantaja, joka aiemmin toimi 17 vuotta Forbes USA:n päätoimittajana
Kuvitus Jelena Vinogradova / Forbes

Kuinka usein olet kuullut jonkun sanovan: ”yrittäjäksi synnytään, ei kasveta?” Pohdi ketä tahansa historian start­up-yrittäjäsankaria (kuten Thomas Edisonia, Henry Fordia tai Andrew Carnegieta) tai ajattele nykypäivän bisnes-julkkiksia (Jezz Bezosia, Elon Muskia tai jopa nyttemmin demonisoitua Travis Kalanickia). Kokivatko he elämässään tapahtumia, jotka muovasivat heistä erityislaatuisia ihmisiä – vai ovatko he yksinkertaisesti muuttaneet historiaa?

Koulutusta ei voi pitää tekijänä siihen, että heistä tuli uskomattoman menestyneitä. Erittäin monet, valtavan suositut bisneksensä itse aloittaneet ihmiset, kuten Bill Gates, Mark Zuckerberg ja Evan Spiegel, jättivät korkeakouluopintonsa kesken. Richard Bransonille koulu oli hankalaa. Hän kärsi lukivaikeuksista suurimman osan elämästään, eikä hänen kouluympäristöllään ollut valmiuksia auttaa häntä selviytymään häiriönsä kanssa. Lisäongelmia toi se, ettei suurin osa opettajista ollut koskaan kuullutkaan lukihäiriöstä.

Joten kysymys kuuluu: mistä yrittäjät tulevat?

Yllättävä vastaus – joskaan ei se ainoa tai lopullinen – tulee joulukuussa 2016 valmistuneesta tutkimuksesta, jonka toteuttivat World Economic Forum (WEF, Maailman talousfoorumi) ja Global Entrepreneurship Monitor. ”Euroopan piilotetut yrittäjät” -tutkimuksessa todetaan, ettei start­up-toiminta ole ainoa mittari, jolla yrittäjyyden tilaa voidaan seurata, sillä tosiasiassa myös yritysten sisällä innovoidaan paljon. Sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät auttavat firmojen “sisäisiä yrittäjiä” saavuttamaan tuottoisia tuloksia. Innovaation näkökulmasta ilmiö on rinnastettavissa startup-yrityksiin.

Toisin sanoen, tutkimuksessa todetaan, ettei yrittäjyys tapahdu eristyksissä. Yrityksen oma, erityinen ilmapiiri, jopa yksittäisen valtion luonne tai monien maiden joukko, saattavat edistää innovointia. Nämä tapahtumat eivät välttämättä ole yhtä päivänselviä kuin räjähdysmäinen läpimurto, joka saa alkunsa henkilön autotallista tai kellarista – mutta niillä kaikilla on samanlainen vaikutus kokonaistalouteen. Ja niiden huomioimatta jättäminen piirtää vain osittaisen kuvan yrittäjyyden voimasta.

Voidaankin siis todeta, että jossain määrin jopa innokkaimmat yrittäjät ovat olosuhteiden muovaamia.

World Economic Forumin raportti tarkastelee huolellisesti kahta tekijää: sisäistä yrittäjyyttä, eli organisaation sisällä tapahtuvaa aloitteellisuutta ja innovointia, ja alkuvaiheen yritystoimintaa, eli uuden liiketoiminnan syntymistä. Sisäinen yrittäjyys auttaa selittämään muun muassa, kuinka Pohjois-Eurooppa voi maailmanlaajuisesti nousta suhteellisen korkeaan yrittäjyys-rankingiin – huolimatta siitä, että start­up-yrityksiä syntyy melko vähän. Erästä kiehtovaa ehdotusta tutkimus ei kuitenkaan tee: sitä, että yritykset voivat joissain tapauksissa olla otollinen maaperä uusille startupeille, sillä organisaation sisäinen yrittäjyys voi myöhemmin luoda maaperää itsenäiselle yrittäjyydelle.

ORGANISAATION SISÄINEN YRITTÄJYYS VOI MYÖHEMMIN LUODA MAAPERÄÄ ITSENÄISELLE YRITTÄJYYDELLE.

Mikä on Suomen asema tällä listalla? Paikalla 15 sen sijoitus on keskellä Euroopan 28 maata. Se on paljon matalampana kuin kolmen kärjessä olevat Viro, Ruotsi ja Latvia, mutta myös paljon ylempänä kuin heikosti menestyvät maat Espanja, Kreikka ja Italia, joissa antiikin rauniot, upeat rannat, intohimoinen ruokakulttuuri ja vertaansa vailla olevat säät vetävät kansaa enemmän vetelehtimisen puolelle kuin dynaamisiin ponnisteluihin ja dramaattisiin muutoksiin.

World Economic Forumin tutkimus tarjoaa kiintoisan peilauspinnan suomalaisille yrittäjille, joista kerromme lisää tämän kuukauden numerossamme. Kyllä, he kaikki ovat kehittäneet omaperäisiä ja erikoislaatuisia bisneksiä. Kuitenkin heillä kaikilla oli tavalliset urapolut ennen loikkaamista yrittäjyyden pariin.

Kansijuttumme kertoo Sami Hedbergistä (s. 48), tunnetusta stand-up-koomikosta, joka aloitti yksittäisillä iltakeikoilla ja on nyt kehittänyt ympärilleen 2,6 miljoonan euron liikevaihtoa takovan monipuolisen viihdeyhtiön. Kuten Minna Kiistala raportoi, Hedbergillä oli päivätyö ennen suurta läpimurtoaan, jolloin hän voitti kilpailun suomalaisella Subtv:llä kymmenisen vuotta sitten. Entisessä työssään hän hallinnoi konferensseja Helsingin Scandic Simonkenttä -hotellissa. Ehkä koomikon ura lähti kehittymään juuri silloin – hän todisti päivästä toiseen ihmisten välistä komediaa isännöidessään iltoja hyvin erilaisille ihmisille.

Juristi-yrittäjä Aku Sorainen (s.16) oli pioneerien joukossa avatessaan ensimmäisiä lakitoimistoja Baltian maihin Neuvostoliiton kaatumisen jälkeisinä vuosina. Nuorena hän oli kiinnostunut laista ja kansainvälisistä suhteista. Hän aloitti vastavalmistuneena nuorempana lakimiehenä suomalaisessa firmassa, joka avasi toimiston Virossa. Myöhemmin yritys kuitenkin päätti, ettei halunnut pyrkiä pidemmälle tuntemattomalla alueella. Firman haluttomuus laajentua oli merkki Soraiselle kokeilla jotain uutta – omillaan.

Ja entä Urho Konttori (s. 28)? Varjo Technologies -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja on parhaillaan ottamassa valtaisaa loikkaa eteenpäin virtuaalitodellisuudessa kehittämillään laseilla, jotka jäljittelevät ihmissilmän näkymää heijastaen samanaikaisesti kahta kuvaa. Tämän ansiosta käyttäjä pääsee nauttimaan uskomattoman tarkasta resoluutiosta. Urho Konttorin työ ei syntynyt tyhjiössä: hän oppi huippulaatuista tuotekehitystä työskennellessään Nokialla ja Microsoftilla.

Vaikuttaakin siltä, että yrittäjät ovat syntyneet yrittäjiksi, kera mieltymyksen toteuttaa isoja unelmia ja ottaa riskejä. Mutta heillä on myös hiomakiven kautta hankittuja kokemuksia – niitä, joita he ovat keränneet tavanomaisen yritysmaailman kautta.

4904 Visi skatījumi 15 Skatījumu šodien

Jätä kommentti

450