Suomi voi napata suuria investointeja hiilivapaalla sähköllä

,
Kirjoittaja on energiatalouden professori Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

Tammikuussa Suomeen iskee aina arktinen puhuri. Maan valtaavat huoli ja epäilys. Sähkölämmittimet napsuvat päälle, kun ulkolämpötila laskee 25 astetta pakkaselle ja sen alapuolelle. Sähkön käyttö kasvaa silloin kolmanneksella. Mistä Suomi saa tuotettua ja ostettua riittävästi sähköä, jotta koko 5,5 miljoonan kansa pysyy lämpimänä?

Euroopassa sähköntuotanto siirtyi 1990-luvun alussa markkinavoimille. Alkuvaiheen ylikapasiteetti ja myöhemmin panostus julkisesti tuettuihin uusiutuviin energiamuotoihin ovat tarjonneet teollisuudelle ja kuluttajille halpaa sähköä. Samalla merkittävä määrä perinteistä voimalaitoskapasiteettia on tullut tiensä päähän ja poistettu käytöstä. Iso osa uudesta sähköntuotantokapasiteetista on ollut säästä riippuvaista tuuli- ja aurinkosähköä. Kun hyytävä talvi saapuu, niin sähköntuotannosta vastaavien mieli synkkenee, jos aurinko ei paista ja tuuli on tyyntynyt.

Suomi on panostanut hiilivapaaseen sähköntuotantoon. OECD-maiden joukossa Suomi tuottaa reilusti eniten biopohjaista sähköä henkeä kohti. Puubiomassa vastaa jo kuudesosaa tuotetusta sähköstä. Kun kolmasosa on ydinsähköä, melkein neljännes vesivoimaa ja tuulta kahdeskymmenesosa, niin noin 70 prosenttia kaikesta Suomen sähköstä on tuotettu ilman fossiilisia hiilipäästöjä. Uutta joustavasti käytettävää sähköntuotantoa ei ole rakennettu, siis sellaista, jonka tuotantoon sää ei vaikuta. Sen vuoksi Suomi ei pysty tuottamaan riittävästi sähköä, kun tarve talvipakkasilla on huipussaan.

Ydinvoiman hyväksyttävyys on Suomessa korkealla tasolla, ja rakenteilla on kaksi valtavaa ydinvoimalaa, jotka paikkaavat noin kahden ja puolen ydinvoimalan suuruista tehovajetta. Pohjoismaiset sähköyhteydet sallivat ylimääräisen vesivoiman ja sähköntuonnin pohjoisista naapurimaista: Ruotsista, Norjasta, Virosta ja Venäjältä. Naapureilta riittää sähköä myytäväksi, kun viime vuosina vesivoimaa on ollut tarjolla yllin kyllin. Tehopula helpottaa silloin, kun Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa tuulee, mutta vastaavasti tilanne huononee tuulettomina päivinä. Talven huippukysynnän aikana tehovaje huitelee yli kolmessa ydinvoimalassa. Tällöin tarvitaan kaikki saatavilla oleva tuotanto tehotasapainon ylläpitämiseen.

Tilanne Suomessa paranee, kun Olkiluodon uusin ydinvoimala alkaa lopulta tuottaa sähköä parin vuoden päästä. Tehovajeen kasvu kuitenkin jatkuu, kun vanhoja fossiilisia polttoaineita käyttäviä voimaloita ajetaan alas ja puretaan ainakin yhden ydinvoimalan verran. Norja on ilmoittanut harkitsevansa sähkön myymistä Englantiin, ja Ruotsilla alkaa pian olla samoja ongelmia kuin Suomella. Uuden tuotannon tarve on ilmeinen.

AMAZON, MICROSOFT, FACEBOOK, TESLA JA GOOGLE ETSIVÄT PAIKKOJA, JOISSA YHDISTYVÄT UUSIUTUVA ENERGIA SEKÄ TURVALLINEN JA VAKAA YHTEISKUNTA.

Fennovoima rakentaa Rosatomin toimittamaa ydinvoimalaa Pyhäjoen Hanhikivelle. Voimalaitoksesta on tarkoitus tulla venäläisen ydintekniikan näyteikkuna läntisille markkinoille. Kun kokonaisbudjetti nousee ainakin 6 000 miljoonaan euroon ja sisältää noin 2 000 miljoonan euron edestä rakentamista Suomessa, on selvää, että kyseessä on paljon työvoimaa tarvitseva jättihanke. Presidentti Vladimir Putin haluaa Euroopasta lisäkauppaa Rosatomille erityisesti nyt, kun tärkein kilpailija Areva yskii ongelmissa.

Kun Hanhikiven suuri ja hyötysuhteeltaan hyvä laitos käynnistyy, sähköntuotanto Suomessa alkaa olla lähes kokonaan fossiiliperäisistä hiilipäästöistä vapaata. Suomi aikoo itse asiassa päästä hiilipäästöissä negatiiviseksi vuoteen 2045 mennessä. Hallituksen pitää käyttää nyt Suomen etumatkaa hiilivapaan sähkön ja alhaisen lämpötilan maana, kun tänne houkutellaan suuria datakeskuksia ja muita investointeja.

Amazon, Microsoft, Facebook, Tesla ja Google etsivät paikkoja, joissa yhdistyvät uusiutuva energia, turvallinen ja vakaa yhteis­kunta, matalat lämpötilat ja liiketoiminnan kannalta toimiva ympäristö. Datakeskukset tai Teslan Gigafactory kuluttavat valtavia määriä sähköä. Yksi suuri datakeskus käyttää kuudesosan uuden ydinvoimalan tehosta. Jos hallitus onnistuu, ja useita keskuksia rakennetaan, uutta tehoa tarvitaan lisää. Silloin toisen voimalaitoksen rakentaminen Pyhäjoelle on kiinnostava vaihtoehto.

Venäläinen investointi voi yllättäen tuoda amerikkalaisia yhtiöitä nostamaan Suomen taloutta. Kansainvälinen pyrkimys kestävään kehitykseen osoittaa näin toimivuutensa.

2219 Visi skatījumi 15 Skatījumu šodien

Jätä kommentti

450