• 3123
  • 2

Tervemenoa, pankit ja riskisijoittajat!

Stani Kulechov ei hakenut pankkilainaa, kun hän lanseerasi vertaislaina-alusta ethlendin. hän järjesti kolikkoannin.

Yrittäjillä on uusi tapa kerätä rahoitusta: digitaaliset kolikkoannit, joiden avulla on kasattu kokoon miljardeja. Mutta ovatko viranomaiset jo laittamassa sääntelyn kapuloita rattaisiin?

Stani Kulechov oli epäileväinen pankkeja kohtaan jo silloin, kun hän suoritti oikeustieteen maisterin tutkintoa Helsingin yliopistossa. ”Pankit ottavat hitaasti käyttöön uutta tekniikkaa. Ne eivät kohtele ihmisiä hyvin, ja loppujen lopuksi samat veronmaksajat, joita pankit ylenkatsovat, pelastavat ne”, kertoo lapsenkasvoinen 27-vuotias yrittäjä Kulechov, joka näyttää puolta ikäänsä nuoremmalta. ”Nykyinen pankkikokemus on hankala aina asiakaspalvelusta ja tilin avaamisesta rahoituksen saamiseen saakka.”

Kulechov ei siis hakenut pankkilainaa, kun hän lanseerasi ETHLend-alustan viime vuonna. Se on ensimmäinen vertaislainapalvelu, joka nojaa kryptovaluuttaan. ETHLend hyödyntää Ethereum-verkkoa ja lohkoketjuteknologiaa, joiden avulla mahdollistetaan läpinäkyvät ja turvalliset transaktiot lainaajan ja lainanantajan välillä missä päin maailmaa tahansa. Kulechov ei hakenut lainkaan perinteistä rahoitusta, vaan hän hyppäsi suosituimman uuden rahankeräystavan kelkkaan: hän järjesti virtuaalisen kolikkoannin eli ICO:n (englanniksi ”initial coin offering”).

Kolikkoannin nimi juontuu listautumisannista eli IPO:sta (”initial public offering”), ja kolikkoanti on joukkorahoituksen uusi alalaji. Toisin kuin listautumisanneissa, kolikkoanneissa ei yleensä tarjota sijoittajille osakepääomaa. Sen sijaan kolikkoanneissa jaetaan omia rahakkeita (myös poletti, tokeni ja kolikko, englanniksi token), joita myydään Ethereumin ether-valuutan tai bitcoinin kaltaisia vakiintuneita valuuttoja vastaan. ETHLendin oma rahake on LEND. Virtuaalivaluuttaa on tarkoitus käyttää yritysten rakentamissa järjestelmissä, kuten Kulechovin startupin kohdalla vertaislainauksessa. Rahakkeilla on kaksi käyttötarkoitusta. Niiden avulla voi käyttää tietyn yrityksen palvelua, ja – kuten julkisesti noteerattujen yritysten osakkeilla – niillä voi käydä kauppaa kolmannen osapuolen pörsseissä avointen markkinoiden tarjousjärjestelmän kautta. Näin ollen myös kolikoiden arvo voi nousta tai laskea.

Viime vuotta voisi kutsua kolikkoantien kultaryntäykseksi. Icodata.io-verkkosivuston mukaan karkeasti arvioituna noin 900 hanketta keräsi maailmanlaajuisesti lähes viisi miljardia euroa, mikä on 60 kertaa enemmän kuin vuonna 2016.

Kolikkoantihypen takana on useita syitä. Puolestapuhujat pitävät virtuaalivaluutat mahdollistavaa lohkoketjuteknologiaa parhaana keinona vähentää internetin keskittymistä jättiläisille, jotka hallitsevat meidän kaikkien tekemiä hakuja (Google), viestintää sosiaalisessa mediassa (Facebook, Instagram), ostoksia (Amazon) ja tietoja (kaikki edellä mainitut). Jotkut intoilijat pyrkivät rikastumaan luomalla uusia rahakkeita ja jopa huijaamalla sijoittajia, kuten on tapahtunut muutamassa surullisenkuuluisassa tapauksessa. Toisten mielestä kolikkoannit ovat rahaa tarvitsevien startupien ja pienyritysten henkireikä ja elintärkeä vaihtoehto perinteisemmälle rahoitukselle. Suomessa viisi yritystä on järjestänyt kolikkoannin (katso sivupalkki, s. TK).

On helppo ymmärtää miksi. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 Suomessa toimi 357 000 yritystä, joista 98 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Pk-yritykset tuottavat 4,8 miljardia euroa, joka on yli puolet Suomen kokonaistuotannosta. Mutta kuka rahoittaa tätä talouden tärkeää sektoria?

Eivät ainakaan pankit. Euroopan komission mukaan Suomessa on helpompi saada rahoitusta kuin muissa EU-maissa, sillä Suomessa lainan saa 95 prosenttia sitä hakeneista. Vastaava prosenttiluku esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa on vain 75. Pankista lainan saaminen pienelle yritykselle on kuitenkin paljon kalliimpaa Suomessa kuin muualla. Pk-yrityksille myönnettävien lainojen korkotaso on keskimääräisesti noin 52 prosenttia korkeampi kuin suurempien lainojen. Sen lisäksi suomalaisten alle kolmen miljoonan euron arvoisten yrityslainojen keskimääräinen korkotaso on 4,74 prosenttia euroalueen vastaavaan korkoprosentin ollessa 2,43. OECD:n mukaan pk-yrityksille myönnetyt lainat kattavat 24 prosenttia kaikista uusista lainoista. Pankit eivät pidä riskeistä, ja niitä aloittelevat yritykset ja startupit nimenomaan ovat. Pankit eivät halua lainata rahaa yrityksille, joilla on vain vähän tai ei lainkaan vakuuksia.

Myöskään riskipääomasijoittaminen ei ole vielä vauhdittanut stratupien nousua, vaikka sen tärkeys pienten yritysten rahoittamisessa onkin kasvanut. Enkelisijoittajaverkosto FiBANin mukaan vuonna 2016 suomalaiset startupit keräsivät ennätykselliset 383 miljoonaa euroa. Suurin osa rahoituksesta tuli kuitenkin ulkomailta (216 miljoonaa), jonka jälkeen listalla seurasivat suomalaiset riskisijoittajat (80 miljoonaa) ja enkelisijoittajat (53 miljoonaa). Riskipääomasijoittamisessa on myös pari haittapuolta: ensinnäkin yrittäjien on annettava sijoittajille osakkeita rahoitusta vastaan ja toiseksi näinä päivinä riskisijoittajilta saa usein vähemmän rahaa kuin mitä kolikkoannin kautta voisi saada. Esimerkiksi hajautettu tiedonsäilytysverkosto Filecoin keräsi 257 miljoonaa järjestämällä kolikkoannin.

Suomalaiset startupit eivät ole keränneet suuria summia listautumisanneistakaan. Pörssiin listautuminen vaatii sitä, että yritys noudattaa arvopaperilakeja, ja taskussa on oltava riittävästi rahaa kattamaan investointipankkiirien ja muiden asiantuntijoiden palkkiot. Lisäksi yrityksen on yleensä täytynyt olla toiminnassa jo vuosia, jotta sijoittajat avaavat kukkaron nyörit luottavaisin mielin. Vuodesta 2013 eteenpäin 136 yrityksen Helsingin pörssiin on listautunut vain 38 suomalaista yritystä.

Perinteinen joukkorahoitus ei myöskään näytä olevan suomalaisille yrityksille tie menestykseen. Joukkorahoitusalusta Kickstarter on ollut olemassa kahdeksan vuotta, mutta vain 61 suomalaista projektia on saanut palvelun kautta rahoitusta, kun maailmanlaajuisesti toteutuneita hankkeita on 138 091. Lohdutukseksi voidaan sanoa, että Kickstarterin mukaan vain 36 prosenttia projekteista on onnistunut tavoitteen saavuttamisessa.

Kysymys kuuluukin, ovatko kolikkoannit suomalaisten yritysten pelastus vai pelkkää haihattelua.

Kolikkoanneista on varmasti hyötyä niille rahaa kaipaaville yrityksille, jotka toimivat – tai aikovat toimia – lohkoketjuteknologian ja älykkäiden sopimusten avulla. Lohkoketjuteknologia ja älykkäät sopimukset ovat olleet olemassa parikymmentä vuotta. Älykkäät sopimukset ovat virtuaalivaluuttojen mahdollistamia digitaalisia sopimuksia kahden osapuolen välillä, jotka eivät välttämättä tunne toisiaan tai luota toisiinsa. Älykkäiden sopimusten avulla osapuolet voivat tehdä bisnestä tai siirtää varoja turvallisesti ja anonyymisti ilman välikättä, kuten keskusviranomaista tai laki- tai sääntelyjärjestelmää. Älykkäät sopimukset toimivat kuten perinteisetkin sopimukset siinä mielessä, että niissä määritellään säännöt sopimuksen noudattamiseksi ja sanktiot sen rikkomisesta. Toisaalta älykkäät sopimukset eroavat perinteisistä siinä, että ne panevat sitoumukset täytäntöön automaattisesti. Avainroolissa on hajauttaminen, jonka vuoksi järjestelmä on paljon vaikeampi hakkeroida.

Kolikkoanti on järkevä valinta ETHLendin kaltaisille startupeille, jotka ovat kehittäneet takausperustaista lainausta käyttämällä digitaalisia valuuttoja perinteisten varojen sijasta. Sen ansiosta kahden eri maista olevan ihmisen on mahdollista sopia lainasta ilman, että he todennäköisesti koskaan tapaavat toisiaan. Kolikkoanti on keino kerätä pääomaa. Siinä sijoittajien on oltava osana palvelua ostamalla LEND-rahakkeita, jotka he voivat pitää itsellään tai joita he voivat käyttää vakuutena. Tässä mielessä sijoittajista tulee automaattisesti lohkoketjujärjestelmän osasia, jotka tukevat järjestelmää ja kasvavat yrityksen puolestapuhujiksi, jos kaikki menee hyvin.

Kolikkoanneissa on kuitenkin myös heikkoutensa. Kaikki startupit eivät ole transaktioyrityksiä, joiden toiminta perustuu lohkoketjuihin. Näille yrityksille kolikkoannissa ei ole järkeä. Lisäksi huomioon on otettava toinenkin seikka: vaikka useimmat hallitukset eivät vielä sääntele digitaalisten valuuttojen ja rahakkeiden kauppaa, useat maat ovat kovin huolestuneita virtuaalivaluutoista ja pohtivat niiden myymisen ja ostamisen rajoittamisesta. Suomi ei ole tässä poikkeus.

Sijoittajille anneissa on vakavia riskejä. Kryptovaluutat ovat erittäin epävakaita. Bitcoinin arvo nousi viime vuonna yli 1 300 prosenttia, lähes 17 000 euroon, mutta vuoden 2018 ensimmäisen viiden viikon aikana sen arvo romahti yli 60 prosenttia. Joissain kolikkoanneissa kerätään rahaa hankkeille, joita ei todennäköisesti ikinä toteuteta tai jotka ovat täysiä huijauksia. Kyberturvallisuusyritys Group-IB:n ja Ernst & Youngin viimeaikaisen raportin mukaan ”vuonna 2017 kaikista kolikkoanneista kerätyistä rahoista 10 prosenttia menetettiin hakkerihyökkäyksissä”, kertoo Ruslan Yusufov, Group-IB:n yksityisasiakaspalveluiden johtaja.

Kuvitellaanpa kuitenkin, että olet yrittäjä, jolla on oikea lohkoketjuun perustuva yritys. Kuinka kolikkoanti eli ICO järjestetään? Tässä muutama perusaskel:

  1. Luo ICO-ystävällinen verkkosivu. Valmistaudu kryptosijoittajien kysymyksiin miettimällä yksityiskohtaiset vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. He haluavat tietää tiimisi jäsenten taustoista, liikeideastasi (onko palvelu jo rakennettu vai vielä kehitysasteella?) sekä toteutusaikataulusta.
  2. Etsi kokenut ohjelmistokehittäjä, joka hallitsee lohkoketjut. Tarvitset tyypin, joka osaa integroida teknologian liiketoimintaasi ja luoda tarvittavat älykkäät sopimukset. Homma ei ole ydinfysiikkaa, mutta se on silti monimutkainen prosessi, joka vaatii paljon stressitestejä.
  3. Palkkaa ammattilainen kirjoittamaan kolikkoantiesite. Esite luo yrityksestäsi uskottavan kuvan, joka heijastelee kryptoyhteisön luomia sääntöjä ja ohjeistuksia. Kolikkoantiesitteestä pitäisi tulla ilmi, miksi lohkoketju on yrityksellesi oleellinen. Esite on kuin liiketoimintasuunnitelma, josta selviää, miten aiot saavuttaa tavoitteesi.
  4. Sovi palaveri kryptovaluutta-asiantuntijan kanssa. Digitaalisia kolikoita on varsin helppo luoda, mutta asiantuntija voi selittä perinpohjaisesti, miten kolikkoanti integroidaan hankkeeseesi. Lisäksi tarvitset todennäköisesti hallintapalveluita, joilla huolehditaan kryptoyhteisöstäsi, markkinointiponnistuksistasi ja uusista lanseeraamistasi projekteista.
  5. Lyöttäydy yhteen markkinoinnin ammattilaisen kanssa. Kun noin kuuden kuukauden päästä liiketoimintasi paketti on kasassa, sinun pitää alkaa levittää sanaa kolikkoannista sosiaalisessa mediassa, lähettää lehdistötiedotteita ja olla yhteydessä kryptoyhteisön selkärangan eli virtuaalivaluuttojen huippujulkkisten kanssa.

”Joskus ihmiset eivät tiedä, mistä lähteä liikkeelle, ja tulevat luoksemme pelkän liiketoimintaidean kanssa”, kertoo Valentin Savchenko, joka on tallinnalaisen kolikkoantien markkinointiyritys WinWin Solutionsin markkinointijohtaja. ”Ohjaamme heidät konsulteille, jotka auttavat heitä jokaisessa vaiheessa ennen itse kolikkoantia”, kertoo Savchenko ja kehuu yrityksen verkostoja, johon kuuluu niin devaajia, esitteiden kirjoittajia kuin taloustieteilijöitäkin.

Kuinka rahake sitten hinnoitellaan? Siihen ei ole yhtä vakiintunutta tapaa. Jotkut luottavat taloustieteilijöihin, toiset vaan valitsevat jonkun luvun kuin silmät sidottuna. ”Näin, kuinka eräs yritys päätti rahakkeen hinnaksi yhden dollarin, sillä sitä on helppo seurata”, nauraa Savchenko. ”Hinnoittelun suhteen ala on edelleen villi länsi.”

ETHLendin Kulechov järjesti kolikkoantinsa kahdessa vaiheessa. Noin puoli vuotta ennen suunniteltua kolikkoantia toukokuussa 2017 Kulechovin tiimi alkoi levittää sanaa. Tiimiin kuului niin lohkoketjuun erikoistuneita ohjelmistokehittäjiä ja neuvonantajia kuin lainopillisia ja markkinoinnin asiantuntijoitakin. Koska yritys oli vielä täysin tuntematon, tiimi nukkui noin neljän tunnin yöunia ja omisti suurimman osan valveillaoloajastaan yhteisöjen rakentamiseen Redditissä ja Telegramissa. ”Teimme kaiken lähes nollabudjetilla ja käytimme vain noin 160 euroa lehdistötiedotteisiin”, muistelee Kulechov. Rahoituksen esimyyntikierros oli avoinna ETHLendin tuntemille sijoittajille, ja sen aikana syyskuun lopussa he keräsivät noin 482 000 euroa.

Suurin osa rahasta meni markkinointiin ja sen ajatuksen edistämiseen, että hajautettu lainaaminen voi häiritä perinteistä pankkitoimintaa turvallisesti ja halutulla tavalla. Kulechovin pitkän tähtäimen tavoitteena on vähentää maailmanlaajuista epätasa-arvoa poistamalla eri maiden eri korkotasot.

Kolikkoanti järjestettiin marraskuun lopulla, ja ETHLend keräsi yli 13 miljoonan euron arvosta ethereumia. Sen jälkeen rahakkeen arvo on heitellyt, mutta ETHLendin LEND-rahakkeen arvo on nyt noin 85 miljoonaa euroa, mikä nostaa sen sijalle 141 yhteensä 2 876 kryptoyrityksen kolikkorankingissä. ”Ei meille ollut yllätys, että saavutimme tavoitteemme”, kertoo Kulechov. ”Meillä oli jo asiantuntemusta älykkäistä sopimuksista, ajoitus oli täydellinen ja tiesimme, kuinka paljon työtä vaatii, että saamme rahat kasaan.”

Kun oli aika laittaa kolikot myyntiin, ETHLend oli jo paljon muuta kuin vain idea esitteessä. Kulechovilla oli älykkäiden sopimusten järjestelmä valmiina samoin kuin Ethereumin päälle rakennettu lohkoketjurakenne ja ehdotus LEND-nimisestä rahakkeesta. Ensimmäiset käyttäjät toimivat lainaajina tai lainanantajina, mutta he toivat myös mukaan uusia asiakkaita. Uudet asiakkaat saivat LEND-rahakkeita, joilla sai 25 prosentin alennuksen ETHLend-palveluista. Kulechovilla oli myös liiketoimintamalli valmiina: lainaajat lähettävät 0,5 prosenttia vakuudeksi annettavista rahakkeista (tai 0,25 prosenttia, jos vakuus on LEND-rahakkeina) ja lainanantajat 10 prosenttia preemiostaan (tai 5 prosenttia, jos lainataan LEND-rahakkeita) ETHLendille. Jos takaisinmaksu on myöhässä, lainaajalta veloitetaan 5 prosentin sanktio, joka jaetaan tasan ETHLendin ja lainanantajan kesken.

Nyt ETHLendillä on noin 200 aktiivista käyttäjää, 100 lainaajaa ja 100 lainanantajaa. Tähän mennessä suurin sen myöntämä laina on 60 etheriä eli noin 48 000 euroa. Bisnes pyörii noin 500 lainan kuukausivauhdilla 3 000 etherin voimin, mikä vastaa arvoltaan lähes 2,5 miljoonaa euroa. Vaikka Kulechov asuu kotikaupungissaan Helsingissä, hän päätti rekisteröidä yrityksensä Viroon, jossa on Suomea suotuisampi verolainsäädäntö. Yritystä Kulechov pyörittää Sveitsistä, josta on kovaa vauhtia tulossa talousteknologiayritysten keskus. Kulechovin 12 työntekijää työskentelevät eri puolilta maailmaa: Pariisissa, Frankfurtissa, Hong Kongissa, Montevideossa, Helsingissä ja Sydneyssä.

Niin Bitcoinin kuin ETHLendin kaltaisten kryptoyritystenkin takana on lohkoketjuteknologia. Hajautettu sähköinen tilikirjajärjestelmä perustuu kasvavaan määrään linkitettyjä lohkoja (joissa on kimpuittain transaktioita), joiden turvallisuus taataan kryptograafisella salauksella. Lohkot ovat käytännöllisesti katsoen mahdottomia hakkeroida, sillä tieto ei ole vain yhdessä paikassa. Lohkoketju sopii ihanteellisesti arkaluonteisille aikaleimatuille transaktioille ja tiedoille, joiden manipuloimattomuus on tärkeää – esimerkiksi potilas- ja äänestystiedoille, taloudellisille toimille ja kaikenlaiselle myymiselle ja ostamiselle.

Lohkoketju ei kuitenkaan ole täysin tietoturvallinen. Hiljattain Proof of Weak Hands Coin -kolikko hakkeroitiin, ja sen kolikkoannissa keräämät noin 640 000 euroa varastettiin. Silti useat yksityiset ja julkiset tahot tutkivat parhaillaan lohkoketjua. Dubai suunnittelee ottavansa käyttöön lohkoketjun kaikissa valtionhallinnon asiakirjoissa vuoteen 2020 mennessä. PwC:n tekemän tutkimuksen mukaan jopa 77 prosenttia kaikista nykyisistä talousteknologian startupeista aikoo hyödyntää lohkoketjua seuraavan parin vuoden aikana. Suuret talousalalla toimivat yritykset, kuten JPMorgan Chase ja Citigroup, tutkivat omia versioitaan, mutta useat suuryritykset ovat kehityksestä jäljessä, sillä he eivät ymmärrä teknologiaa täysin.

Lohkoketjuyritys Block.one pyrkii ratkaisemaan ongelman auttamalla yrityksiä tuomaan lohkoketjun osaksi liiketoimintaa yrityksen EOS.io-alustan kautta. Lupaus tuotti joulukuussa Block.onelle suurimman kolikkoannissa koskaan kerätyn summan: he saivat noin 560 miljoonaa euroa rahoitusta ja yrityksen arvoksi arvioitiin hetki sitten 4,8 miljardia euroa. Tammikuussa Block.one aloitti yhteistyön digitaalisia valuuttoja myyvän Galaxy Digital -pankin kanssa tavoitteenaan kasvattaa liiketoimintaansa. Vielä ottajia ei ole kuitenkaan löytynyt.

Henri Pihkala, streamrin Yksi perustajista, aikoo mahdollis- taa tuottamamme datan reaaliaikai- sen striimauksen.

Perinteisillä liiketoiminnan aloilla, kuten maataloudessa ja raskaassa teollisuudessa, kolikkoannit eivät vielä ole lyöneet läpi. Toisin on sosiaalisen median startupeissa. Interaktiivisella pikaviestinsovellus Kikillä on 15 miljoonaa aktiivista käyttäjää kuukaudessa, ja se aloitti sosiaalisen median kolikkoantien ryntäyksen keräämällä noin 80 miljoonan euron rahoituksen. Ehkä eniten hypeä herättänyt kolikkoanti on kuitenkin toisen suositun viestisovelluksen Telegramin järjestelmä. Telegram väittää, että sen tarkoituksena on luoda hajautetun internetin infrastruktuuri. Se on järjestänyt kaikkien aikojen suurimman kolikkoannin, jonka tarkoituksena on kerätä noin 970 miljoonaa euroa. Rahakkeiden esimyynnin on tarkoitus kerätä puolet summasta helmikuun aikana, ja loput on tarkoitus saada kokoon maaliskuussa. Yksityinen myynti houkutteli muun muassa Benchmarkin ja Sequoia Capitalin kaltaisia Piilaakson kokeneita riskisijoitusyhtiöitä.

Kuinka Suomi siis sopii tähän kuvaan? Teknologiasijoitusyhtiö Atomicon ja Slushin teettämän ”The State of European Tech 2017” -raportin mukaan Eurooppa on maailman aktiivisin kolikkoantialue. Euroopassa oli viime vuonna yhteensä 446 hanketta, jotka keskittyivät pääosin Keski- ja Itä-Eurooppaan (162 hanketta). Eniten kolikkoanteja järjestettiin Virossa, jossa digitalisaatiota suosivan hallituksen huhutaan luovan oma kolikkonsa. Hännänhuippuna tulevat Pohjoismaat, joissa järjestettiin 10 kolikkoantia, ja kategorian sisällä viimeisinä tulevat Suomi ja Ruotsi.

Suomessakin on kuitenkin jo kolikkoantikulttuuria, eikä vain talouspalveluille. Helsingissä toimiva Soma on hajautettu vertaiskauppa-alusta, jolla voi myydä ja ostaa tavaroita. Sen perustajilla Jukka Hilmolalla ja Al Sharifilla on paljon kokemusta erilaisista verkon kauppapaikoista, kuten eBaysta, Craigslistista ja tori.fi-palvelusta. ”Päättelimme, että näillä alustoilla on samat ongelmat, esimerkiksi korkea todennäköisyys ostaa piraattituotteita ja läpinäkyvyyden puute”, kertoo Hilmola, jolla on oikeustieteen maisterin tutkinto Queen Mary University of London -yliopistosta. ”Palvelut suunniteltiin 1990-luvulla, eivätkä ne ole sopeutuneet uuteen mobiiliin aikakauteen.” Soma ratkaisee ongelmat lohkoketjuteknologiaan perustuvilla älykkäillä sopimuksilla: jos tuote onkin väärennös, ostaja saa rahat takaisin. Hilmola ja Sharif keksivät idean pääosin mobiilissa toimivasta, lohkoketjuun perustuvasta sovelluksesta viime maaliskuussa.

Ensiksi ennen siemenvaihetta Soma sai rahoitusta muutamalta lähipiirin sijoittajalta. Sen jälkeen seurasi muutama enkelisijoituskierros. Siinä vaiheessa Hilmola ja Sharif järjestivät oman Soma Community Token (SCT) -rahakkeen kolikkoannin, jota he kutsuivat tosin nimellä initial token offering (ITO). Jokainen käyttäjä, joka luo sosiaalista arvoa, saa SCT-rahakkeita. Se on siis ”käyttörahake”, mutta sen voi myös myydä eteenpäin. ”ITO:n avulla hankkeeseen saa eri puolilta maailman mukaan varhaisia omaksujia, jotka todella uskovat hankkeeseen”, kertoo Hilmola. ”Se on yritykselle mahtava vahvuus jo ennen tuotteen lanseeraamista, sillä sen avulla saa parasta mahdollista palautetta jo kehitysvaiheessa.” ITO päättyi onnistuneesti marraskuussa, ja Soma keräsi ethereumia noin 486 000 euron arvosta yhteensä 450 sijoittajalta.

Streamr on yritys, joka mahdollistaa käyttäjien datan reaaliaikaisen suoratoiston eli striimauksen ja striimatun datan myymisen siitä kiinnostuneille osapuolille. Streamrin toimintoja pyöritetään Sveitsin Zugista, mutta sen perustajat ovat suomalaisia. Teknillisestä korkeakoulusta valmistunut yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Henri Pihkala käyttää usein esimerkkinä itseohjautuvaa autoa, joka lähettää jatkuvasti tietoa liikenteestä, huoltoasemien sijainnista, läheisistä autoista ja muista vastaavista seikoista eteenpäin. On helppo kuvitella muita vastaavia tiedonkeruutilanteita: esimerkiksi kuluttajien puhelinten käyttö, kulkeminen töihin ja omiin lempikohtaamispaikkoihin ja sosiaalisen median postaukset. Käyttäjät voivat myydä ja ostaa tietoja Streamrin omalla rahakkeella eli DATAcoinilla, sillä yritys käyttää Ethereum-alustaa ja hajautettua vertaisverkkoa, jota ei hallinnoi kukaan. ”Rahakkeisiin perustuvat järjestelmät ulkoistavat pankkitoiminnan algoritmeille ja näin demokratisoivat arvon siirron”, Pihkala järkeilee. Useimmat maksut ovat minimaalisia, vain joitain senttejä, joten ne ovat liian pieniä tavallisille pankeille. Kuten SCT, DATAcoin ei ole sijoitusväline tai arvopaperi.

Streamr ei ole vielä päässyt kovin pitkälle. Se etsii vielä tapoja kerätä dataa sekä muita tapoja kuin DATAcoin, joilla maksaa tiedosta. Kukaan ei vielä tiedä, miltä markkinapaikka tulee lopulta näyttämään. Palveluun kirjautuminen on työlästä, ja käyttäjärajapinta on monimutkainen. Se ei kuitenkaan säikäyttänyt uusia ”rahakkeenomistajia” viime lokakuussa järjestetyssä DATAcoin-lanseerauksessa. Yritys keräsi 30 miljoonaa Sveitsin frangia (n. 26 miljoonaa euroa), ja sen markkina-arvo oli hiljattain noin 63 miljoonaa euroa.

Yksi kunnianhimoisimmista kryptoyrityksistä on vantaalainen Bulleon. Se haluaa alustallaan mahdollistaa vertaislainauksen lisäksi useita muita digitaalisia transaktioita, kuten mahdollisuuden ostaa, myydä ja käydä kauppaa virtuaalivaluutoilla, hankkia massiivinen tiedonlouhintakapasiteetti ja käyttää debit-korttia missä tahansa maailmankolkassa kohtuuhintaan. Kuten Streamrilläkin, Bulleonin pilviä hipovat unelmat ovat vielä suunnitteluasteella. Tammikuussa järjestetyssä kolikkoannissa myytiin Bulleonin BLK-rahakkeita noin kahdeksan miljoonan euron arvosta 5 400 henkilölle. Perustaja Vitali Chizhov kertoo, että yrityksen tarkoituksena on kerätä yhteensä noin 811 miljoonaa. Luku tuntuu kaukaa haetulta. Chizhov on kuitenkin yksi digitaalisen demokratisoinnin julistajista. ”Haluamme hajauttaa osakkeemme ihmisille riippumatta heidän tulotasostaan, sillä ei ole suotavaa, että yksilöillä on keskitetysti valtaa manipuloida markkinoita”, hän sanoo.

Kuten edellä kuvatuista yrityksistä pystyy päättelemään, useat kolikkoanteja järjestävät startupit ovat kehitysvaiheessa ja suuret suunnitelmat yhä toteutusta vailla valmiit. Hidasteena eivät kuitenkaan ole ainoastaan kehitykseen liittyvät haasteet. Edelleen ilmassa on suuri kysymys: kuinka hallitukset, kuten esimerkiksi Suomen valtiovarainministeriö, alkavat säännellä kryptoyrityksiä – jos alkavat? Kaikki tietävät, että epävarmuus haittaa liiketoimintaa.

Kiinassa kolikkoannit ja rahakkeiden myynti kiellettiin kokonaisuudessaan viime syyskuussa, kun 65 annissa kerättiin yhteensä lähes 325 miljoonaa euroa. Maan viranomaisten mukaan sen tarkoituksena oli estää häiriöitä maan 9,4 biljoonan euron taloudessa, mutta todellinen syy on selvä: kryptotalouden ydin on hajautus, joka on uhka Kiinan kommunistisen puolueen johdolle. Etelä-Koreassa kotimaiset kolikkoannit on julistettu laittomiksi, samoin kuin kryptovaluuttakauppiaiden käyttämät anonyymit pankkitilit. Sikäläisen hallituksen motiivit kuitenkin eroavat Kiinan motiiveista, sillä Etelä-Koreassa halutaan estää huijareiden ja rahanpesijöiden toiminta.

Israelissa petokset eivät ole vielä johtaneet rajoituksiin. Hyvä esimerkki tästä on CoinDash, joka viime heinäkuussa keräsi kolikkoannissa noin kuusi miljoonaa euroa. Kolikkoannin jälkeen hakkeri vaihtoi varojen keräämiseen tarkoitetun Ethereum-osoitteen väärään tiliin ja kavalsi rahat. Israelin hallitus suunnittelee aloittavansa kolikkoantien sääntelyn, mutta sen tarkoituksena ei ole kieltää niitä.

Entä mitä tapahtuu Yhdysvalloissa, jossa järjestetään enemmän kolikkoanteja kuin missään muualla maailmassa, viime vuonna yhteensä noin 2,4 miljardin euron arvosta? Sääntelyn myrskypilvet kerääntyvät horisonttiin. Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoita valvova Securities and Exchange Commission (SEC) on antanut sijoittajille useita varoituksia virtuaalivaluuttojen ja kolikkoantien riskeistä. Se on myös perustanut Distributed Ledger Technology Group -ryhmän, joka valvoo kolikkoanteja ja päättää, voidaanko liikkeelle laskettuja rahakkeita pitää yrityksen osakkeen kaltaisina arvopapereina. Jos näin katsotaan, on yrityksen rekisteröidyttävä SEC:ille ja noudatettava kaikkia arvopaperisäännöksiä.

Joulukuussa SEC sulki Munchee-sovelluksen, joka keräsi kolikkoannissaan noin 12 miljoonan euron arvosta MUN-rahakkeita. Niillä maksetaan ravintola-arvioita. Viranomaisten mukaan Muncheen perustajat väittivät esitteessään, että MUN-rahakkeiden arvo nousee. Lupaus on vaarallinen, jos riskejä ei selitetä, mutta se myös rinnastaa rahakkeen arvopaperiin. SEC:n puheenjohtaja Jay Clayton on ilmaissut selvästi oman kantansa arvopapereiden naamioimisesta kryptokolikoiksi. Hän kirjoittaa: ”Se, että rahaketta kutsutaan ’käyttörahakkeeksi’ tai että rahake rakennetaan niin, että sillä on käyttötarkoitus, ei tarkoita sitä, etteikö rahake voi olla arvopaperi.” Jopa ilman tehovalvontaa pelkkä varoitus ja viimeaikainen kryptovaluuttojen arvojen sukellus ovat hillinneet kolikkoanti-innostusta.

Tähän on voinut vaikuttaa myös se, että Facebook kielsi kaiken kryptovaluuttamainonnan. Helmikuun alussa JPMorgan Chase, Citigroup ja Bank of America ilmoittivat, ettei heidän myöntämillään luottokorteilla voi enää ostaa digitaalisia valuuttoja.

EU ottaa mallia sääntelyyn Yhdysvalloista, SEC:iltä. Marraskuussa 2017 julkaistussa EU-raportissa sanotaan: ”Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) on huomannut kolikkoantien maailmanlaajuisen nopean kasvun ja on huolissaan, että sijoittajat eivät välttämättä ole tietoisia suurista riskeistä, joita liittyy kolikkoanteihin sijoittamiseen.” EU tekee yhteistyötä Iso-Britannian kanssa ja täydentää rahanpesunvastaista direktiiviä niin, että bitcoinilla kauppaa tekevien on pakko paljastaa henkilöllisyytensä. Tarkoituksena on pysäyttää rikollinen toiminta, erityisesti laiton huumekauppa, mutta se voi myös vähentää spekulatiivista innostusta kaikkia rahakkeita kohtaan.

Suomessa Finanssivalvonta (FIN-FSA) antoi samanlaisen varoituksen yleisölle viime marraskuussa ja väitti, ettei rahakkeiden ja kryptovaluutoiden arvolle ole minkäänlaista pysyvää pohjaa. Finanssivalvonnan johtavan digitalisaatioasiantuntijan Hanna Heiskasen mukaan kolikkoanteja eivät vielä sääntele mitkään lait. Hänen mukaansa kuitenkin valvontaviranomainen ”valvoo ICO-markkinoita, ja joukkorahoitus- tai arvopaperilainsäädäntö saattaa päteä myös niihin, riippuen kolikkomyynnin rakenteesta”.

Toisin sanoen kannattaa siis olla varuillaan. Ehkä.

Jos EU:ssa sääntely tiukentuu, kryptovaluuttaintoilijat voivat aina siirtyä mukavampiin olosuhteisiin, esimerkiksi Gibraltarille. Se lupasi myöntää talousteknologialle erityisen fintech-lisenssin, joka tunnustaa kolikkoannit laillisiksi ja lainmukaisiksi. Tämä pikkuriikkinen Iso-Britannian merentakainen alue perusti lohkoketjuteknologiaan erikoistuneen Gibraltar Blockchain Exchange -pörssin, joka pyrkii kolikkoantien lanseerauksen ja kryptovaluuttojen kaupankäynnin keskukseksi. Se lanseerasi myös oman rahakkeensa helmikuussa. Kryptovaluuttojen hallinnointialusta Covesting keräsi marraskuun kolikkoannissaan pörssissä 14,6 miljoonaa euroa.

Mikään maa ei kuitenkaan ole ollut yhtä avulias ja mukautuva kryptoyrityksille kuin Sveitsi. Sen talousministeri Johann Schneider-Ammann on luvannut tehdä alppimaasta kryptomaan. Sveitsi oli ennen veropetosten maa numero yksi, mutta se menetti etulyöntiasemansa, kun ulkomaiset veroviranomaiset halusivat lopettaa rikollisen toiminnan ja terrorismin: se pakotettiin paljastamaan salaisten pankkitilien haltijoiden nimet. Nykyään Sveitsin maine turvapaikkana on taas nousussa, ja alue Zürichin ja Zugin välillä tunnetaan jo Kryptolaaksona. Kolikkoannein rahaa keräväät yritykset ovat tervetulleita, kunhan ne rekisteröityvät hyväntekeväisyysjärjestöiksi. Sveitsiläisen asianajotoimiston asianajaja Luke Muller kertoo, että Sveitsin viranomaiset keräävät mielellään kolikkoantivaroja hankkeen ”avuksi” – olipa kyseessä sitten sairaalan rakentaminen tai kellon suunnittelu – kunhan rahat todella käytetään kyseisen hankkeen kehittämiseen.

Mutta jopa parhaiten valmistellut suunnitelmat menevät joskus mönkään. Heinäkuussa Tezos, joka lupaili uudenlaista lohkoketjua ”itseään täydentävän kryptograafisesti suojatun tilikirjan” avulla, keräsi 188 miljoonaa euroa sveitsiläisessä kolikkoannissa, mikä oli siihenastinen ennätys. Muutama kuukausi myöhemmin yrityksen digitaalisen protokollan luojat ja hyvätekeväisyysjärjestön johtaja sotivat keskenään.

Tuleva sääntely, huijaukset ja hurjasti heittelehtivät kryptovaluuttojen arvot voivat jarruttaa kolikkoantikehitystä jonkin aikaa. Pidemmällä tähtäimellä nämä tekijät eivät kuitenkaan pysäytä trendiä. Virtuaalivaluuttojen lähetyssaarnaajat löytävät keinot rahoittaa toimiaan ja toteuttaa kaupallista kutsumustaan. Joko he etsivät maan, joka toivottaa heidät tervetulleeksi, tai odottavat, että perinteiset yritykset pikkuhiljaa hyväksyvät rahakkeet ja lohkoketjun.

Lohkoketju on voimakas teknologia, jota voidaan soveltaa tavoin, joita ei vielä edes tunneta. Ajatus täysin luotettavien ja tietoturvallisten hajautettujen transaktioiden suorittamisesta käytännössä kitkatta on niin merkittävä ajatus, ettei se tule häviämään. Kun yhä useammat hallitukset ja yritykset ymmärtävät lohkoketjun käytännöllisyyden ja löytävät uusia soveltamistapoja, tulee siitä valtavirtaa, joka vaikuttaa useimpiin yrityksiin.

Jokainen maailmaa mullistanut keksintö jacquardin kutomakoneesta puuvillaloukkuun, pilvipalveluihin ja jakamistalouteen näyttää aina alkavan syöksymällä. Skeptikot odottavat silmä kovana ensimmäisiä kompurointeja ja epäpäteviä pelureita lyöden vetoa tämän ja tuon keksinnön kuolemasta. He ovat lähes aina väärässä.

ETHLendin, Soman, Streamrin ja Bulleonin kaltaiset startupit ovat pioneereja, jotka kyntävät ensimmäisinä kivistä peltoa. Jotkut projekteista juurtuvat ja toiset eivät. Vain yksi asia on varmaa: he eivät ole viimeiset kryptoyritykset.

 

  Yritys Rahake Kolikkoannissa kerätyt varat Sijoitus (markkina-arvon mukaan, yht. 2 668 kolikkoa) Nykyinen markkina-arvo Hinta Kolikkoannin pvä Mitä he tekevät?
1 ETHLend ETHLend 13,5 milj. € 108 258 289 463 € 0,24 € 25.11.2017– Täysin hajautettu vertaislainauspalvelu Ethereumin lohkoketjussa.
2 Streamr Streamr DATAcoin 30 milj. Sveitsin frangia (26 milj. €) 145 144 118 970 € 0,20 € 6.10.–13.10.2017 (tai 26.10.) Streamr tekee tiedon striimauksesta rahakkeisiin perustuvan järjestelmän, jonka avulla laitteet ja ihmiset voivat käydä tiedolla kauppaa hajautetussa vertaisverkossa.
3 Heat Ledger HEAT 738 286 € 340 27 872 503 € 0,88 € Elokuussa 2016 laitettiin jakeluun määräsuhteessa 2017 rahaketta Uusi tapa rakentaa kryptovaluutta ja hajautettu varojen vertaistilikirja.
4 Bulleon BLN tähän mennessä 8205 € Kolikkoanti käynnissä Seuraavan sukupolven digitaalinen valuutta-alusta, joka aikoo myllätä kryptovaluuttojen tilan.
5 Soma SCT 492 336 € 620 2 149 877 € 0,53 € 26.9.–15.11.2017 Lohkoketjuteknologialla toimiva vertaiskaupan markkinapaikka.

 

3124 Visi skatījumi 9 Skatījumu šodien

2
Jätä kommentti

450
2 Comment threads
0 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
1 Comment authors
GERMANS HACKERS

Pelkäätkö puolisosi menettämisestä? ja haluat hakata hänen tilinsä kuten Sähköposti, Facebook, WhatsApp, ja päivittää tutkintotodistusten arvosanat? .contact osoitteessa germanyhackers@gmail.com

GERMANS HACKERS

Pelkäätkö puolisosi menettämisestä? ja haluat hakata hänen tilinsä kuten Sähköposti, Facebook, WhatsApp, Twitter ja päivittää tutkintotodistusten arvosanat? .contact osoitteessa germanyhackers@gmail.com